sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Dagen efter, sanoi Jalle

Hääjuhlat jatkuivat vielä eilisenkin päivän Villa Sohvissa. Soittokuntakin oli paikalla, kertoo Sohvi. Kolme tuttua miestä soitti vallan kahtena päivänä, joten pitäjäläiseet saivat pistää jalalla koreasti oikein sydämensä kyllyydestä. Jalle on itsekin musiikkimiehiä ja on iki-ihastunut uuteen trumpettiinsa, jonka Sohvi tilasi Helsingistä rakkaalle aviomiehelleen huomenlahjaksi.



Sulhanen ehti kokeilemaan hienoa lahjaansa vasta pikkutunneilla, mutta varsinaisesti paikalla soitti Soittokunta Pitäjän Pojat ja tarkemmin sanottuna sen kärkisoittajista koostunut trio. Trumpettia (vai olikohan se pasuuna; Sohvi ei ole ihan varma) soitti Jalosen Eino ja flyygeliä Märjölahden Masa-Viljami. Sellisti on vähän sukuakin: Pauli von Orgel, joka on Jallen ensimmäisen anopin pojanpoika. Jos Sohvi laski oikein, niin siinä on Varma-Liisan vanhin pikkuserkku. Sohvi kuuntelee mielellään musiikkia, vaikkei itse ole musiikki-ihmisiä eikä oikein erota eri soittimiakaan toisistaan. Hän luuli pitkään, että talon komea flyygeli on piano. Onneksi Jalle valisti.


Pojat soittivat oikein mukavasti ja musiikki miellytti niin vanhempia kuin nuorimpiakin vieraita. Pyörähtipä rovasti ja ruustinna kerran tanssilattiallakin, mutta ilahtuivat suunnattomasti, kun trio soitti ruokailun päätteeksi ja ennen häävalssia Suvivirren. "Kiitosvirren paikka", sanoi ruustinnakin. Tämä rovasti muuten on ollut jo pitkään eläkkeellä, mutta jos joku miettii asiaa, ei ole se sama rovasti Håppelström, joka oli Jallen ensimmäinen appi.

Ruokaa ja juomaa riitti ja jäipä sitä ehkä vielä myöhemmin tuleville kuokkavieraillekin. Onneksi tuli tilattua nuorisoa varten muutama korillinen coca-colaa ja muitakin juomia riittävästi. Kaikki teki hyvin kauppansa ja vieraat viihtyivät. Nyt vieraat ovat jo poistuneet juhlatalosta, vaikka joku pieni tappelunnujakka taitaa vielä olla menossa?

Morsiusparin voimat loppuivat, mutta aurinkoisena päivänä voi nokoset ottaa vaikka omalla terassilla. Dagen efter, totesi tuore aviomies ja nukahti saman tien. Onneksi Mäkelä jäi auttamaan Aliisaa pöydän korjaamisessa ja tiskaamisessa.

3 kommenttia:

  1. Ihanan näköistä, tuonne muin pääsisi mukaan :)

    VastaaPoista
  2. Minusta on kiva, että sinun nukkiksessa vietetään juhannushäitä! Oikein harmittaa, kun tuo juhannushääperinne on ihan tyyten hiipumassa. Kaupungissa ei semmoisia vietetä oikeastaan ollenkaan enää, kun ei haluta "pilata juhannusta" sillä. - Ei ymmärrä, ei...
    Vaikka olihan se pappina toimiessa mukavaa, kun sai juhannuksen yleensä vapaaksi, kun silloin ei tapahtunut seurakunnassakaan paljon mitään, jotain yksittäistä kokkojuhlaa lukuunottamatta. (Sanavahvistukseen tuli "ammusi" :D.)

    VastaaPoista
  3. Huh huh, olivatpa ne juhlat! Aika lailla uuvuksissa ollaan täälläkin, ja vielä pitäisi omia kekkereitä jaksaa järjestää... :) Jos Sohvi kaipaa sitä kretonkista tyynynpäällistä, niin viimeksi minä näin aamuviideltä von Orgelin Paulin ottavan torkkuja sen päällä puutarhassa. Ja se kakkuohje pitää saada pitokokilta ehdottomasti...

    VastaaPoista